Uutiskirje, Nro 2, maaliskuu 2020

Vaikuttaako geenieditointi elintarvikekehitykseen tulevaisuudessa?

FOOD TECH PLATFORM FINLAND järjestää Turussa 7.4.2020 ruokajärjestelmän kehitysteematilaisuuden (maksuton) aiheesta: Geenieditoinnin ja GMO:iden rooli tulevaisuuden elintarvikkeissa.

Tule hakemaan ajankohtaista tietoa aiheesta ja keskustelemaan mahdollisuuksista, huolenaiheista ja potentiaalisista kehityskohdista suomalaisen elintarvikekehityksen hyväksi.

Geenieditointi saattaa olla yksi keskeisistä teknologioista, jonka avulla maailman nälkäiset ihmiset ruokitaan tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos ja väestön kasvu vaativat uusia ruuantuotannon ratkaisuja. Sen avulla on mahdollistaa jalostaa uusia lisäarvo-ominaisuuksia ja poista vahingollisia, käyttöä estäviä ominaisuuksia ruokakasveista. Lainsäädännön on ollut vaikea pysyä nopeasti kehittyvän teknologian perässä. Nykyistä EU -lakia ollaan nyt uudelleen tarkastelemassa, jotta eurooppalaiset yritykset ja tutkimus pysyisivät modernin kasvinjalostuksen, ja siten myös elintarvikekehityksen kärkikahinoissa USA:n, Aasian ja Argentiinan rinnalla. Kuluttajien asenteet näyttelevät merkittävää roolia siinä, millaiseksi yleinen mielipide geeniteknologioita kohtaan muodostuu ja millaisia päätöksiä poliitikot ja lainsäätäjät tekevät niiden kohtalosta. Vaikka GMO-vapaa -merkintä lienee markkinointivaltti tänään, paljon työläämpää on rakentaa ymmärrys ja luottamus turvallisesti tuotetuille GMO-ruuille, joille on todennäköisesti kysyntää tulevaisuudessa. Lue lisää aiheesta täällä

OHJELMA:

  • Ennakkokyselyn purku: Mitä ajatuksia GMO ja geenieditointi herättävät elintarvikealalla?
  • Kasvijalostuksen ja uusien GM-teknologioiden liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja riskit – Outi Manninen, Boreal Kasvinjalostus Oy
  • GM-lainsäädännön nykytila (ja tulevaisuus) – Sanna Viljakainen, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö, elintarviketurvallisuusyksikkö
  • Muuntogeeninen ruoka ja pakkausmerkintöjen etiikka – Helena Siipi, yliopistonlehtori, Filosofia, Turun yliopisto
  • Kommenttipuheenvuorot tieteentekijöiltä – Teemu Teeri, Professori, Kasvintuotantotieteet, Helsingin yliopisto ja Eva-Mari Aro, Tutkimusjohtaja, Molekulaarinen kasvibiologia, Turun yliopisto
  • Yhteenvetokeskustelu: Miten suomalainen ruokateollisuus, elintarvikekehitys ja tiede pysyvät turvallisen GM-kehityksen kärjessä?

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä

Save the Date: Turussa edistetään fotoniikan hyödyntämistä elintarviketeollisuudessa 26.5.2020 osana Optiikan ja Fotoniikan päiviä (OPD2020) 

Fotoniikkaa hyödynnetään jo nyt elintarviketeollisuudessa. Tyypillisiä käyttötarkoituksia ovat hygienian ja ruokaturvallisuuden tehostaminen, raaka-aineiden ja tuotteiden laadun valvonta, ratkaisut ruuan jäljitettävyyden lisäämiseen ja myös ruokahävikin vähentäminen. Fotoniikka tarjoaa ratkaisuja erilaisiin sensoreihin ja kuvantamiseen, sisätilaviljelyyn ja tiedonsiirtoon. Esimerkiksi PepsiCo käyttää fotoniikkaa perunalastujen tuotannossa raaka-aineen laadun varmistamiseen. Fotoniikka-alan yritykset ovat kehittäneet ratkaisuja mm. proteiinipitoisuuden mittaamiseen. Laadunvalvonnassa fotoniikan avulla toteutetut ratkaisut ovat usein aikaisempia tarkempia ja kustannustehokkaampia. Suomalaiset ovat edelläkävijöitä fotoniikan kehityksessä. Alan päätapahtuma Optics and Photonics Days 2020 kokoaa toukokuussa fotoniikan asiantuntijat Turkuun.

Food Tech Platform Finland järjestää tapahtuman osana elintarviketeollisuudelle suunnatun teemapäivän ja osana sitä elintarvike- ja fotoniikka-alan yhteistyötä edistävän työpajan. Tässä vaiheessa keräämme työpajassa esitettäväksi ruoka-alan ajatuksia ja haasteita, joihin fotoniikka-alan toimijat voisivat kehittää ratkaisuja. Ehdotukset haasteeksi ja sen esittäjän yhteystiedot voi toimittaa Laura Forsmanille laura.forsman@utu.fi 16.3. mennessä.

Tarkempaa tietoa OPD2020:n elintarviketeollisuudelle suunnatuista tapahtumista kerromme seuraavissa uutiskirjeissä. Jos haluat uutiskirjeemme, rekisteröidy Food Tech Platform Finlandin jäseneksi.

TäsmäViljely-Foorumi 5.3. – messu- ja seminaaritapahtuma ruokaketjun ammattilaisille

https://xn--tsmviljelyfoorumi-qqbc.fi/uploads/1/3/0/0/130037331/published/logo-painotuotteisiin.png?1578419893

TäsmäViljely-Foorumin seminaari käsittelee uusia täsmäviljelyteknologioita ja niiden mahdollistamia tapoja vahvistaa elintarvikeketjun kannattavuutta ja kuluttajalähtöisyyttä. Seminaarin yhteydessä pidettävillä messuilla on tarjolla tietoiskuja ja havainnollisia esityksiä viimeisimmistä täsmäviljelyteknologian ratkaisuista. Messujen pääkohderyhmänä ovat kehitys- ja kasvuhaluiset maatilayrittäjät ja seminaarin puheenvuorot on suunnattu koko ruokaketjulle maatilayrittäjistä alan teknologiayrityksiin, elintarvikekehittäjiin ja -tuottajiin, sekä alan hallintoon ja viestintää. Seminaari ja messuosastot vierekkäisissä tiloissa, joten voit valita itsellesi kiinnostavimmat aiheet. Tapahtuma on yleisölle maksuton.

Does gene-editing affect your food business in the future?

The current state of the food system has in part resulted into the climate and ecological crisis at hand. Food system accounts for 29% of global GHGs and significant alteration of 75% of the earth’s land area. Productivity of farm soils due to nutrient loss is evaluated to have decreased by 23% globally. Emphasizing the dangers of this trajectory, UN projects a need of 70% increase in the food demand for the world’s growing and urbanizing population by 2050.

Among other things, new technological solutions play a vital role in amending the critical situation and ensuring adequate food production for feeding future generations. One such technology is genome editing (GE), and the breakthrough methods, such as CRISPR/Cas and ODM. These techniques have the potential to breed crops with improved resistance to drought and diseases as well as more nutritional crops, such as the golden rice, supplementing intake of vitamin A, which is crucial in fighting undernourishment in developing countries. Overall, gene-editing proposes new opportunities in cultivating novel added value features into food crops and mitigating harmful features inhibiting usage.

Compared to previous traditional and GM methods, the new techniques are more efficient and grant a greater scope for genetic change, making them both a cause for a big hype as well as fearmongering. While their economic benefits are obvious, their risks include so called off-target effects, where gene edits could possibly take place in unintended locations and cause unexpected and unwanted effects. On top of safety issues, problems related to access may arise later as some companies have now patented varieties based on improved traits achieved with superior methods, such as the marker-assisted selection (MAS), based on DNA and genome knowledge, though still applied through traditional breeding.

The current EU regulation requires an extensive and costly risk analysis to be done for each GM variant before entering the market. Certain mutation breeding techniques, such as mutagenesis based on chemicals or radiation, are allowed as they have a long history of usage dating back to the 20’s and the 30’s. Right now around 70 authorised GM food and animal feed products come into the EU.

As with new technologies always, there is a fierce competition going on among scientists and companies regarding the development of GE methods and their applications. In Europe, many instances now fear the continent will lag behind and loose competitive advantage and innovative solutions within plant breeding, as the regulation governing the new GE methods differs significantly in the EU in comparison to for example US, China, Japan and Argentina. The most pressing issue is the classification of the new GE methods. US regulation parallels them with traditional plant breeding while EU classed GE crops as GMOs in a ruling given out in 2018. Research on GM and GE is allowed in the EU, as long as contamination in the outside environment is not a risk. Nonetheless, in practice both research and application development in Europe are standing still. Safety is the reason for having effective regulation, however, most scientist in Europe consider the current legislation treating the GE methods too rigidly considering the risks and benefits at stake.

The genome editing technologies may well play a crucial role in feeding hungry people in the next decades, when climate change and population growth demand new solutions in food production. Efforts are currently made in order to change the current EU legislation and ensure that also European companies and researchers will stay at the forefront of modern plant breeding. Consumer attitudes play an important role in how the GE techniques are perceived in general and what kind of decisions politicians and regulators are willing to make concerning their fate. While it is easy to play the NO GMO card in grocery marketing today, it is difficult to build the understanding and trust most likely needed for safely produced GMOs in the future.

Information is the best antidote for misconceptions and wrong judgements. Food Tech Platform Finland will organize an event “Gene-editing’s and GMO’s role in the future food” on the 7th of April 2020.  Come and hear out the fresh news about GE techniques, their risks and opportunities in food production and the latest developments concerning legislation.

Welcome!

Laura Forsman, Program Leader
Food Tech Platform Finland

Uutiskirje, Nro 1, lokakuu 2019

Image: On the background, various vegetables, like radish, salad and spring onions, on shelves. On the front, a five level pyramid made of text boxes. Level 1 (top): The Sustainable Food System 2.0. Level 2: Regenerative, ethical, efficient & engaging. Level 3, this level is formed of three parallel sub-boxes. First sub-box on the left: new operational model = Circular economy. The sub-box in the middle: new consumer value = Food agency. The sub-box on the right: new operational context = City + locality. Level 4, New enabler = new tech. Level 5 (bottom), Food Security: Access, Availability, Stability, Utilization.

Oletko valmis 3 000 miljardin dollarin uusjakoon?

Ruokabisneksen murros suosii rohkeita ja yhteistyökykyisiä
– Food Tech Platform Finland auttaa heitä löytämään toisensa: REKISTERÖIDY NYT!

Nykyinen ruokajärjestelmä vaatii kiireellistä saneerausta kestävämmäksi ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, maankäytön, tasavertaisemman yhteiskunnan, ihmisten paremman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Toisin sanoen; kysyntä uusille monimuotoisille innovaatioille on valtava.

Näkemyksellisten osaajien toimesta ja uutta arvoa luovien yhteistyökumppanuuksien avulla kehitetään lähitulevaisuudessa ne innovatiiviset uudet ratkaisut, joilla mullistetaan ruuan tuotanto-, jalostus- ja kulutusmarkkinat. Jaossa on 3000 miljardia dollaria, joka on ennuste globaalin pakattujen elintarvikkeiden markkinan nykyisestä arvosta (vuodelle 2020), lähde: Allied Market Re-search).

Ruokajärjestelmä ja ruoka tuotteena ovat monimutkaisia kokonaisuuksia. Siksi monialaisuus ja tieteeseen perustuva innovaatio- ja kehitystyö ovat onnistumisen edellytyksiä. Food Tech Platform Finlandin työ uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistajana ja uusien kumppanuuksien välittäjänä on lähtenyt käyntiin syksyn aikana. Me autamme sinua navigoimaan ruokajärjestelmäkentässä ja löytämään uusia avauksia.

Tutustu päivitettyyn sivustoomme ja neljän pilarin näkemykseemme siitä, mistä ja miten uusi arvo tulevaisuuden ruokajärjestelmässä tulee rakentumaan:

  1. murroksen mahdollistavat uudet teknologiat
  2. ihmisten/kansalaisten ”kuluttajatarve” osallistua itse ruokansa tuottamiseen ja/tai lähiruuan suosimiseen
  3. uudenlaiset kiertotalouden prosessit ja resurssiviisaat raaka-aineiden hyödyntämismetodit
  4. kaupunkien keskeinen rooli tässä kaikessa

Rekisteröidy mukaan verkostoon ja jätä meille tiedoksi mitä osaamista sinä voit tarjota ja mitä osaamista itse etsit verkostosta uusien tutkimus- kehitys-, ja liiketoimintamahdollisuuksien saralla. Rekisteröidyttyäsi saat jatkossa myös uutiskirjeet sähköpostiisi.

Keskustelemme mielellämme ruokaketjusta kiinnostuneiden yritysten kanssa erilaisista yhteistyövaihtoehdoista ja potentiaalisista teemoista. Jos sinulla on sellainen, ota yhteyttä. Ja jos ei vielä ole, rekisteröidy verkoston jäseneksi ja kuule mitä on tarjolla. Food Tech Platfom Finland orkestroi tapaamisia ja työpajoja kiinnostavimpien ideoiden sekä verkostosta tulevien uusien tarpeiden ympärille.

Tule mukaan!

Laura Forsman
Program Leader
Food Tech Platform Finland
laura.forsman@utu.fi
puh. 0405146146

50M€ innovatiivisiin varhaisen vaiheen yrityksiin

Pohjoismaihin on syntymässä ensimmäinen tulevaisuuden ruokaan ja ruokateknologiaan sijoittava pääomarahasto. Nordic FoodTech VC:n tavoitteena on kerätä yhteensä 50 M€:n pääoma, joka tullaan sijoittamaan innovatiivisiin varhaisen vaiheen yrityksiin Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Rahaston perustajat ovat ruokakehitystä ja sijoitustoimintaa eri
monista näkökulmista tehneet Pekka Siivonen-Uotila, Lauri Reuter, Mika Kukkurainen ja Jari Tuovinen.

Nordic FoodTech VC:n toimitus-johtaja Mika Kukkurainen: ”Tavoitteenamme on löytää ruuan arvoketjua mullistavia keksintöjä ja auttaa varhaisessa vaiheessa olevia yrityksiä sekä pääoma- että osaamisresurssein. Erityisen kiinnostavaa on ruuan kokonaisvaltainen yhteiskuntavastuullisuus; ruoka ja teknologia, joka tuottaa hyvinvointia ihmisille ja ympäristölle, tuottaa hyvinvointia myös yhteiskunnalle. Tällaisia ratkaisuja etsimme ja rohkaisemmekin kaikkia asiaa tutkineita ja ratkaisuja kehittäneitä mullistamaan ruokaliiketoimintaa kanssamme.”

Link: more about the Nordic FoodTech VC

Työpaja: Ratkaisuja vesiteknologian haasteisiin – elintarviketeollisuus

Banner: Platform for water expertise + Intercity Collaboration of South-West Coast of Finland

TO 19.9.2019, KLO 10-17, ICT-talo, auditorio Gamma (Joukahaisenkatu 3, Turku)

Työpajan tavoitteena on:

  • kehittää ratkaisuja elintarvikealan vesiteknologisiin haasteisiin
  • tuoda yhteen elintarvike- ja vesialan yrityksiä sekä vesialan asiantuntijoita
  • luoda uutta ja innovatiivista yhteistyötä ja toimintaa

Työpajaan ovat tervetulleita niin pienet, kuin suuretkin elintarvikealan yritykset. Työpajassa elintarvikeyritykset kohtaavat vesialan asiantuntijoita sekä vesialan ratkaisuja tarjoavia yrityksiä. Tilaisuudessa mietitään, miten elintarvikesektorilla vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Alustuspuheenvuorossaan William Stringfellow (University of the Pacific, Stockton, CA & Berkeley National Laboratory) kertoo, miten jo nyt kuivuudesta kärsivässä Kaliforniassa on lähdetty ratkaisemaan ruokaan sekä veden laatuun että riittävyyteen liittyviä ongelmia. Tule kuuntelemaan käytännön esimerkkejä asiantuntijoilta ja varautumaan tulevaisuuteen.

Työpajan teemat ovat seuraavat:

  • jätevedet
  • prosessien optimointi
  • riskien hallinta
  • sivuvirtojen hyödyntäminen

Mikäli yrityksessänne on näihin teemoihin liittyviä haasteita tai ratkaisuja, otamme ne mielellämme työpajaan työstettäviksi. Tiedot haasteista ja ratkaisuista kerätään ilmoittautumisen yhteydessä. Tapahtuma on suomenkielinen.

Tapahtuman jälkeen klo 17 alkaen järjestetään osallistujille avoin verkostoitumistilaisuus.

Ilmoittautuminen 5.9. mennessä tästä linkistä.

Lisätietoja: Hannamaria Yliruusi hannamaria.yliruusi@turkuamk.fi, +358 50 598 5599

Ohjelma

10:00 TILAISUUDEN AVAUS

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Laura Forsman, Foodtech
Platform Finland

10:00-10:30 INTRODUCTION TO THE WATER ENERGY FOOD NEXUS (WEFN)

William Stringfellow, University of the Pacific, Stockton,
CA & Berkeley National Laboratory

10:30-11:00 JÄTEVEDET

Mirva Levomäki, Turun seudun puhdistamo Oy

11:00-11:30 PROSESSIEN OPTIMOINTI

Heli Karaila, Valmet Automation Oy

11:30-12:00 RISKIEN HALLINTA

Esa Salminen, Vahanen Environment Oy

12:00-12:30 SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Pekka Maijala, Pyhäjärvi-instituutti

12:30-13:30 LOUNAS

13:30-17:00 TEEMOJEN TYÖPAJAT & iltapäiväkahvi

  • jätevedet, puheenjohtaja Mirva Levomäki
  • prosessien optimointi, puheenjohtaja Heli Karaila
  • riskien hallinta, puheenjohtaja Aino Pelto-Huikko, SAMK
  • sivuvirtojen hyödyntäminen, puheenjohtaja Pekka Maijala

17:00- Osallistujille avoin verkostoitumistilaisuus

Lisätietoja: Hannamaria Yliruusi, hannamaria.yliruusi@turkuamk.fi, +358 50 598 5599

William Stringfellow, Ph.D.

William T. Stringfellow, Ph.D., is an Emeritus Professor at the School of Engineering & Computer Science at the University of the Pacific in Stockton, CA and a Research Engineer in the Geochemistry Department, Earth & Environmental Sciences Area at Berkeley National Laboratory. He received his B. S. in Environmental Health from the University of Georgia (Athens, GA) in 1980 and his Master’s Degree in Microbial Physiology and Aquatic Ecology from Virginia Tech (Blacksburg, VA) in 1984. He received his Ph.D. in Environmental Sciences and Engineering from the University of North Carolina at Chapel Hill in 1994 and worked as a Post-Doctoral Fellow in the Civil and Environmental Engineering Department at the University of California at Berkeley.

Mirva Levomäki, toimitusjohtaja ja tuotantopäällikkö; Turun seudun puhdistamo

Turun seudun puhdistamo Oy on 14 kunnan omistama palveluntuottaja, joka tarjoaa omistajilleen sekä muille asiakkailleen hyvänlaatuista jätevedenpuhdistuspalvelua kustannustehokkaasti. Yhtiö vastaa ja huolehtii Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon operoinnista ja sen puhdistustuloksesta.

Heli Karaila, M.Sc (tech.), Business manager; Valmet Automation Oy

Heli Karaila

Valmet Automation has global responsibility of Valmet wastewater business. Heli has been developing business as well as selling and developing wastewater related products globally and in that way she has learnt to know the wastewater market very well. In Valmet, which is a global technology company, Heli has started her career by doing end customer projects and developing automation related solutions, like quality measurements and controls for the pulp and paper processes. So Heli has long experience not only from wastewater but also pulp and paper industry as well. Valmet is a member of the Finnish Water Association as well as the Finnish Water Forum. Heli has been active member of these associations and in that way she has also large Finnish water and wastewater network, which includes companies, municipalities as well as authorities.

Esa Salminen, DI, FT; Vahanen Environment Oy

Esa Salminen

Esalla on noin 20 vuoden kokemus ympäristöalalla erityyppisistä tehtävistä. Hänellä on vankka kokemus laajojen ja monialaista osaamista vaativien ympäristöprojektien johto- ja asiantuntijatehtävistä Suomessa ja ulkomailla. Esalla on monipuolinen kokemus elintarviketeollisuuden jätteistä ja sivumateriaaleista, jätevesistä, ympäristötarkastuksista ja -luvista, parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (BAT) sekä riskienhallinnasta.

Pekka Maijala, FT, dosentti, asiantuntija; Pyhäjärvi-instituutti

Pekka Maijala

Pekan osaaminen kattaa biomateriaalit, elintarvikeprosessit, fraktioinnit, jalostuksen sekä elintarvike- ja biotalousalan hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen. Pyhäjärvi-instituutin erityisosaamisalueita ovat vankka elintarviketalouden, vesienhoidon sekä biotalouden tuntemus, ja näihin liittyvässä koulutus-, tutkimus- ja muussa kehitystoiminnassa Pekka toimii mittavan tutkimus- ja opettajakokemuksensa kautta sujuvasti. Pyhäjärvi-instituutissa toimenkuvaan kuuluvat lisäksi elintarvikealan ja kiertotalouden alueellinen strategia- ja yhteistyö.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Foodtech Platform Finland ja Loura-vesiverkosto.